Bmi eli painoindeksi on yksi yleisimmin tarkastelluista indikaattoreista yli -ja alipainon tarkkailemiseen.

Jakamalla henkilön massa pituuden neliöllä lasketaan bmi. Huonona puolena kyseisessä laskukaavassa on se, että kilot voivat olla useassa eri olomuodossa.
        weight-loss05-normal.jpg

Runsaasti rasvaa käsittävä vartalo voi olla paljonkin treenattua vartaloa kevyempi. Lihaskudos painaa siis jonkun verran enemmän kuin rasvakudos. Urheilulliset henkilöt voivat painoindeksin mukaan olla lihavia, vaikka todellisuudessa vartalo olisi hyvinkin rasvaton, mutta treenattu.

Bmi ei siis suoralta kädeltä sovi lihavuuden eikä alipainon arvioimiseen nuorille, eläkeläisille tai poikkeuksellisen lihaksikkaille. Keille bmi sitten on tarkoitettu?

Käytetyistä mittaustavoista painoindeksi on kiistämättä eräs parhaista vaikka siitä omat huonot puolet löytyykin.

Pituuden tekemää painonlisäystä lähdetään nollaamaan korottamalla pituustekijä toiseen potenssiin.

Terveyden sekä hyvinvoinnin instituutin tutkija Pertti Helenius toteaa, että suurikokoisille miehille painoindeksi osoittaa helposti ylipainoisuutta.

Uudempia mittoja haetaan

weight-loss06-normal.jpg

- 25 liikapainon rajana on monesti joillekin miespuolisille liian matala. Hennon naisihmisen kohdalla ylipainon raja-arvo voikin vastaavasti olla hieman liian iso. Luku 25 on määritetty liikapainon rajaksi n. 1970 luvun lopulla, mutta selkeä ylipainon raja 30 käy paremmin sekä miespuolisille että myös naisille, Helenius sanoo.

Uusia laskutapoja kehittämään on perustettu WHO:n valtuutuksella työryhmä. Kulttuurillisten eriävyyksien johdosta esimerkiksi afrikkalaisille ja pohjoismaalaisille säädetään omat, toisistaan eriävät rajat.

Kaiken kaikkiaan Body Mass Index ts. painoindeksi ilmoittaa kaikille tavallisille miehille ja naisille suuntaa antavasti, missä päin ollaan painokilojen suhteen. Kätevin keino ylimääräisen painon varmistukseen on kuitenkin peiliin vilaisu. Se kertoo onko kysymys treenin mukanaan tuomasta lihaskudoksesta vai liiasta rasvakerroksesta.

- Eräs hyvä mittaväline on mittanauha. Vyötärön ympärys olisi paras miehellä olla alle 90 cm ja naisella 80 cm, jotta voidaan puhua normaalista painosta. Kokopeilin näyttäessä ison vatsan kannattaisi liikuntaan pistää enemmän huomiota, Helenius kertoo.

Erilaiset elintavoista seuraavat taudit (esimerkiksi kakkostyypin diabetes ja sydänvaivat) lienevät länsimaissa asukkaiden suurin terveydellinen vaiva. Pyrkimällä terveempiin elämäntapoihin sekä tarkkailemalla bmi:tä voitaisiin lännessä asuvien ihmisten ihmisten hyvinvointia kasvattaa huomattavasti.

Vyötärömitan mittaaminen

Lantion ja vyötärön ympärystän avulla pystytään arvioimaan liiallisen rasvan levittäytyminen elimistössä, mikäli bmi onkin ylimääräisen painon puolella. Vyötärön ympärysmitta on jo yksin erittäin näppärä mitta-arvo.

Vyötärölihavuuden varmistaa iso ympärysmitta. Melko usein kohonneen verenpaineen sekä aineenvaihdunnan häiriöiden alulle panijaksi paljastuu vyötärönseudun liikapaino.